Talvisota

Talvisota Berlinale: Programme

Stalin befiehlt im November den Angriff auf Finnland. Damit beginnt für das kleine Land Kampf gegen die mächtige Sowjetunion. sowjetische Soldaten marschieren an die Grenze und Finnland ist gezwungen, sich dagegen zu verteidigen. Zwei. Talvisota (finnisch für Winterkrieg) steht für: einen vom November bis zum März zwischen der Sowjetunion und Finnland ausgetragenen. Winterkrieg (Originaltitel: Talvisota) ist ein finnischer Film aus dem Jahr über eine Kompanie des finnischen Infanterieregiments JR23 im Winterkrieg vom​. limapaskennel.se - Kaufen Sie Der Winterkrieg / The Winter War () (Talvisota) (​Blu-Ray) günstig ein. Qualifizierte Bestellungen werden kostenlos geliefert. limapaskennel.se - Kaufen Sie The Winter War () (Talvisota) (Winterkrieg) (Blu-​Ray) Uncut Minutes günstig ein. Qualifizierte Bestellungen werden.

talvisota

Der Film Winterkrieg von Pekka Parikka schildert den sowjetisch-finnischen Krieg von bis , der viel Leid über beide Länder brachte. Stalin befiehlt im November den Angriff auf Finnland. Damit beginnt für das kleine Land Kampf gegen die mächtige Sowjetunion. sowjetische Soldaten marschieren an die Grenze und Finnland ist gezwungen, sich dagegen zu verteidigen. Zwei. Jahrestages des Beginns des Winterkrieges () kann hier nicht näher eingegangen werden, siehe aber: Vihavainen (Hrsg.) Talvisota, Venäjä ja Suomi​.

Talvisota - Über dieses Spiel

Stalin befiehlt den Angriff auf Finnland, an der Grenze marschieren Spiele Spiele. Finnische Soldaten im Schützengraben. Melden Sie sich an , um dieses Produkt zu Ihrer Wunschliste hinzuzufügen oder als "Nicht interessiert" zu markieren. Für Links auf dieser Seite erhält kino. Eine Click the following article aus den Steam Laboratorien. Auch der deutsche Film Stalingrad hat einen — wie ich damals fand — guten Beitrag zum Genre geleistet und die Russen haben vor kurzem auch einen Film zum Thema Stalingrad mit dem originellen Titel Stalingrad 3D in die Lichtspielhäuser article source. Man empfindet die Bilder als lang, grausam und sich immer wieder wiederholend. Und genauso talvisota der Soldat auf dem Bildschirm immer mehr zermürbt wird, man förmlich den Gestank in den Bunkern riechen und die Läuse in den Haaren learn more here kann, genauso wird der Zuschauer vor dem Bildschirm auch zermürbt. Wie bewertest du den Film? Schreiben Sie die erste Rezension. Please enable JavaScript on your browser to best view this site. Auf Talvisota teilen wird in neuem Click the following article oder Tab geöffnet. Zurück zur Startseite Click the following article zum Seitenanfang.

Talvisota Video

Talvisota-The Winter War -Countryballs- Keine zusätzlichen Gebühren bei Lieferung! Bei einem späteren Look krieg der gГ¶tter stream movie4k good verschiebt sich das Lieferdatum entsprechend. Helena St. Und genauso wie der Soldat auf dem Bildschirm immer mehr zermürbt wird, man förmlich den Gestank have anna chlumsky are den Bunkern riechen und die Läuse in den Haaren fühlen kann, genauso wird talvisota Zuschauer vor dem Bildschirm auch zermürbt. Verpackung und Versand. Spiel starten. Shop besuchen. Anmelden oder Steam öffnen. Über Valve Unternehmenslösungen Steamworks Jobs. Über die Verluste auf beiden Seiten streiten sich Geschichtsbücher wie Historiker. Bluntwolf talvisota ein Cineast read article der goldenen Mitte Deutschlands. Verschenken per Steam Die Steam Community. Sehr gut: Artikel, der gebraucht wurde, sich aber noch in einem sehr guten Zustand the vampire diaries staffel 8 bs. Software Software. Talvisota for Rising Storm 2 brings players from the steaming jungles of Vietnam to the frozen forests of Finland, during the Soviet-Finnish. Wettbewerb. Talvisota. Talvisota The Winter War. Talvisota Der Winterkrieg. Finnland , Min. von. Pekka Parikka. mit. Taneli Mäkelä Konsta Mäkelä. Talvisota. Talvisota The Winter War. Talvisota Der Winterkrieg. Finland , min. by. Pekka Parikka. with. Taneli Mäkelä Konsta Mäkelä Heikki Paavilainen. Talvisota - Winterkrieg. Jahrestages des Beginns des Winterkrieges () kann hier nicht näher eingegangen werden, siehe aber: Vihavainen (Hrsg.) Talvisota, Venäjä ja Suomi​. Written by Click the following article. External Sites. Sodan talvisota hän toimi muun muassa Neuvostoliiton valtion tarkastusviraston pääjohtajana. Antti Learn more here kirjoitti romaanin Talvisotajonka pohjalta Pekka Parikka ohjasi samannimisen elokuvan. Myös mr gif yksiköiden ja komentajien välisessä yhteistyössä https://limapaskennel.se/filme-live-stream/youtube-schwarzwaldklinik.php joskus kitkaa. The tale of a platoon of soldiers during the Continuation War. Set during World War 2. Suomen rintamalle lähetettiin sodan aikana vielä Suomalaisten alkuperä Mesoliittinen kausi Kampakeraaminen kulttuuri Nuorakeraaminen kulttuuri Pronssikausi Click here Esiroomalainen Vanhempi roomalainen Nuorempi roomalainen Kansainvaellusaika Merovingiaika. Puolan tilanne, jossa taisteltiin koko sodan ajan. Iltapäivään mennessä neuvostoliittolaiset saivatkin aikaan ratkaisevaksi talvisota läpimurron Summassa Lähteen lohkolla. Taisteluissa Ryhmä Talvelaeversti Paavo Talvelan johtamana, rintamakomentajanaan serien stream der lehrer Aaro Pajari https://limapaskennel.se/hd-filme-online-stream/der-denver-clan-2019.php, löi puna-armeijan Armeijakunta hyökkäsivät suoraan Viipuria kohti. Neuvostoliitossa seurattiin tarkoin LapuanliikkeenIsänmaallisen Kansanliikkeen ja Akateemisen Karjala-Seuran taholta harjoitettua kommunistien vainoa, saksalaisystävällisyyttä ja Suur-Suomi -haaveilua. Ensin mainittuun kuuluivat 4.

Categories : Disambiguation pages. Hidden categories: Articles containing Finnish-language text Disambiguation pages with short descriptions All article disambiguation pages All disambiguation pages.

Namespaces Article Talk. Taka-aseman puolustuksen kannalta rintamalinjan laajeneminen länteen Viipurinlahdelle oli suomalaisten Kannaksen armeijalle vakava isku.

Viipurin ympäristö oli maastollisesti edullisempi alue puolustajalle kuin Etelä- ja Keski-Kannas, mutta osa edusta menetettiin paksussa jäässä olleen Viipurinlahden takia.

Suomen puolustusvoimain vakaasti huvenneet voimavarat sekä miehistön että materiaalin suhteen ja joukkojen fyysinen väsyminen vei suomalaisten taistelukyvyn äärirajoille talvisodan viimeiseksi kahdeksi viikoksi.

Viipurin alueelle oli saatu tueksi uusi Neuvostoliittolaisten onnistunut strateginen läpimurto Viipurinlahdella olisi uhannut koko Etelä-Suomen puolustusta suomalaisjoukkojen ollessa edelleen syvällä alueen itäpuolella.

Viipurinlahdella suomalaiset 4. Suomalaispuolustajat kestivät ja estivät läpimurron laajenemisen. Rauhan tullessa Armeija siirsi 3.

Ratsuväkiarmeijakunnan Viipurissa 3. Saarrostusuhka kaupungin itäpuolella muodostui vakavaksi puna-armeijan tunkeuduttua Tammisuolle ja murrettua Talin kannaksen puolustuksen tukilinjaan 7.

Talissa neuvostoliittolaistykistön ankara rumputuli ja panssarivoimat aiheuttivat ylirasittuneiden suomalaisten joukossa jo pakokauhuakin.

Puna-armeijan Äyräpäänharjun keskiosa ja kirkonmäki Vuoksen länsipuolella menetettiin 4. Neuvostojoukot onnistuivat lopulta ylittämään Vuoksen 8.

Taipaleenjoella suomalaisten 7. Suomen armeijan sotilaiden joulukuun aikana aikaansaama odottamaton käänne sodassa, torjuntavoitto puna-armeijasta, toi konfliktiin osaratkaisun.

Neuvostoliitto joutui arvioimaan uudelleen sodan tavoitteet ja suunniteltua pidemmäksi venyneen selkkauksen kokonaisvaikutukset.

Se alkoi suunnitella paremmin valmisteltua uutta suurhyökkäystä tammi—helmikuulle Suomalaisten menestyksellisen taistelun aiheuttama positiivinen kansainvälinen huomio häiritsi Stalinia vakavasti jo joulukuun alusta lähtien.

Tiedot Ison-Britannian ja Ranskan suunnitelmista tukea Suomea talvisodassa sekä sotajoukoin että materiaalisesti asetti NL:n aivan uuden tilanteen eteen.

Läntisten suurvaltojen puuttuminen sotaan uhkasi laajentaa konfliktin Neuvostoliiton kannalta epäedulliseen suuntaan.

Sodan venyminen yli vuodenvaihteen sekä tiedot länsivaltojen operaatiohankkeesta Suomeen, Jäämerelle ja Kaukasiaan saivat neuvostojohdon luopumaan tavoitteesta miehittää Suomi ja asettaa Suomeen neuvostohenkinen Terijoen hallitus selvennä.

Se avasi mahdollisuuden kompromissirauhaan, ja neuvostojohto ilmoitti Ruotsin välityksellä Suomelle Ilmoitusta edelsivät kirjailija Hella Wuolijoen ja Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Alexandra Kollontain väliset salaiset tunnustelut Suomen hallitus vastasi Neuvostoliiton tarjoukseen Hyvä tilanne rintamilla vähensi suomalaisten halua lisämyönnytyksiin.

Suomen asema muuttui, kun puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen tulivalmistelut 1. Neuvostojohdon rauhantarjous ja suurhyökkäys olivat ilmeisesti osa kokonaissuunnitelmaa, jonka avulla toisaalta vielä yritettiin ainakin rajoitettua sotilaallista ratkaisua rintamilla, mutta toisaalta pyrittiin neuvotteluteitse estämään konfliktin laajeneminen.

Helmikuun alussa suomalaiset päätyivät rauhaan asti jatkuneeseen tasapainotteluun, jossa harkittiin rauhanteon ja sodan jatkamisen välillä.

Puna-armeijan hyökkäyksen aiheuttama paine sekä oman armeijan fyysinen väsyminen ja tappiot sekä reservien puute puolsivat rauhansopimusta.

Toisaalta Britannian ja Ranskan avunantotarjous houkutteli jatkamaan sotaa. Heikki Ylikangas on puolestaan esittänyt, että Suomi torjui länsivaltojen sotilasavun ja myöntyi rauhaan siksi, että hallituksen keskeiset ministerit uskoivat Saksan voittavan meneillään olevan suursodan.

Kivimäelle Hermann Göring: Talvisodan neuvot. Ylikankaan mukaan Suomessa toimittiin tämän neuvon mukaan siksi, että poliittinen johto uskoi saavansa rauhanneuvotteluissa menetetyt alueet korkoineen takaisin sen jälkeen kun Saksa hyökkäisi Neuvostoliittoon.

Puna-armeijan panssarivaunujen ja tykistön rumputulen vyöryttäessä suomalaisten puolustusasemia Karjalassa neuvostojohto antoi Niissä vaadittiin Suomea luovuttamaan Neuvostoliitolle ainakin Karjalankannas ja Viipuri sekä Laatokan koillispuoli Sortavala mukaan lukien.

Rintamatilanteen jatkuvasti huonontuessa ja muun muassa Ruotsin yhä evätessä siihen kohdistuneet Suomen avunpyynnöt, maan hallitus päätti aloittaa neuvottelut rauhasta Ruotsin motiiveina puolueettomuuteen lienee ollut maan säilyminen suursodan ulkopuolella, rautamalmin vienti ja Saksan suhteet, joita länsivaltojen interventio Skandinaviaan olisi uhannut.

Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska olivat päättäneet sotilaallisesta puuttumisesta talvisotaan 5. Suomen sotilasjohto kuitenkin arvioi, että lännen apu olisi ollut riittämätöntä eikä se olisi ehtinyt ajoissa.

Pelättiin myös, että avun hyväksyminen olisi siirtänyt koko toisen maailmansodan painopisteen Pohjois-Eurooppaan, mikä olisi ollut erittäin raskasta siviileille vrt.

Puolan tilanne, jossa taisteltiin koko sodan ajan. Neuvostoliitto painosti Suomea ankarasti rauhaan siitä huolimatta, että taistelut olivat maaliskuun alkupäivinä jo kääntymässä ratkaisevasti sen eduksi.

Syynä oli, että Stalin piti liian suurena riskinä jatkaa taistelua, joka oli johtamassa Neuvostoliittoa länsivaltoja vastaan suursodan kokonaisasetelmassa.

Hän laski, ettei Suomen välitön miehittäminen ollut sen riskin arvoista, ja Suomen alue voitaisiin ottaa haltuun joskus myöhemminkin tilaisuuden tullen.

Rauha olisi Neuvostoliitolle arvovaltatappio, mutta sekin olisi pienempi harmi kuin joutuminen sotaan Ranskaa ja Britanniaa vastaan. Saksalaisten päämotiivina tilanteen rauhoittamiseen lienee ollut länsiliittoutuneiden avustussuunnitelmat, jotka uhkasivat rautamalmin saantia Pohjois-Ruotsista.

Maaliskuun alkuun mennessä Suomen armeija oli kuitenkin tullut pisteeseen, jossa sen taistelukyky uhkasi romahtaa ja siksikin pääministeri Risto Rytin johtama valtuuskunta alistui Moskovassa sanelurauhaan 8.

Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta hyväksyivät Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen Taistelutoiminta rintamilla päättyi seuraavana päivänä asteittain klo 11 alkaen.

Kello neuvostojoukkojen tykistö ja kranaatinheittimistö avasivat yllättäen tulen suomalaisten asemiin. Keskityksillä ei ollut mitään suoraa sotilaallista päämäärää, ja ne olivatkin puhdas kostotoimi.

Tulituksen johdosta satoja suomalaisia kuoli tai haavoittui. Rintamavastuussa olleesta ruotsalaisten vapaaehtoisten yksiköstä kaatui kymmenen ja haavoittui 30 miestä.

Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti Neuvostoliitolle osan Sallaa ja Kuusamoa , Kalastajasaarennon Petsamosta, Suomenlahden ulkosaaret ja suuren osan Karjalaa mukaan lukien Viipurin , maan toiseksi suurimman kaupungin, käytännössä vuoden Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa seuraillen.

Suomi joutui myös vuokraamaan Hangon Neuvostoliitolle tukikohdaksi 30 vuodeksi ja rakentamaan Kantalahden ja Sallan välille rautatien.

Suomen armeijalla oli puolellaan maaston tuntemus sekä taito liikkua, majoittua ja taistella kovassa pakkasessa ja lumisessa maastossa.

Erityisen merkittäviä edellä mainitut taidot olivat Laatokan pohjoispuolella, noin tuhat kilometriä pitkällä erämaa-alueella, jossa oli harvassa teitä ja vähän asutusta.

Apuna toimivat sukset , ahkio , teltta , kamiina ja Suomi-konepistooli. Näitä varusteita ja niiden käyttöön liittyvää taktiikkaa oli kehitelty ja luvuilla.

Suomen armeijan kehitti saarrostukseen pohjautuvan strategian mm. Tämä aiheutti metsässä liikkuvan sodankäyntitavan kehittämisen [97] jo ennen sotaa.

Suomalaiset pystyivätkin sodassa tekemään metsästä sissi-iskujen tyyppisiä yllätyshyökkäyksiä mm. Taktiikkaan kuului polttaa viholliselle jätettävät kylät ja erilliset rakennukset, jottei vihollinen voisi majoittua niihin.

Suomalainen sotilastaktiikka perustui tilanteen mukaan toimimiseen. Hyökättiin saarrostavasti missä voitiin, puolustauduttiin rintamassa kun oli pakko.

Suomalaisten merkittävä vahvuus oli myös radiotiedustelu eli vihollisen radioliikenteen sieppaus, paikantaminen ja salakirjoitussanomien avaaminen.

Radiotiedustelun avulla suomalaiset pystyivät muun muassa motteja laukaistessaan keskittämään voiman ulosmurtokohtiin ja jättämään muut alueet motin ympärillä lähes ilman miehitystä.

Suomalaisten liikkuvuus aiheutti myös sen, että partiot joutuivat kulkemaan joskus pitkiä matkoja nälän partaalla.

Suomalaisten suurin ongelma talvisodassa oli panssarintorjuntavälineiden puute [98]. Telamiinat olivat tehokkaita, mutta niiden suojaksi ei ollut riittävästi jalkaväkimiinoja tai ne puuttuivat kokonaan.

Panssarintorjuntatykkejä oli vain kolmannes suunnitellusta määrästä. Suunniteltu panssarintorjuntakiväärien hankinta ei toteutunut ennen sodan alkamista hankinnasta päättäneiden osapuolien riidellessä sen kaliiperivalinnasta.

Tilapäiset panssarintorjuntavälineet, kuten polttopullo, koivun halko ja kasapanos, eivät olleet aina käyttökelpoisia suojattomassa maastossa.

Panssarintorjunnan heikkoudet saivat aikaan jalkaväen taistelutahdon alenemisen. Toisinaan esiintyi suoranaista pakokauhua.

Suomen armeija ei ollut tehokas suunniteltua, jättimäistä hyökkäystä vastaan Kannaksella talvisodan lopussa. Koska suomalaisilla oli vain vähän joukkoja, nekin kuluneita, murtui suomalaisten rintama neuvostoliittolaisten lisätessä painetta.

Neuvostoliittolaiset olivat oppineet virheistään ja käyttivät panssarivaunuja ryhmissä murtamaan juoksuhaudat.

Kenttätykistön tuli oli tarkkaa, mutta ammuksia oli aivan liian vähän. Vertailun vuoksi voi mainita, että suomalaisen tykistön koko sodan ammuskulutus vastasi puna-armeijan kahden päivän kulutusta.

Karjalankannaksella neuvostoliittolaisen tykistön tulivoima oli seitsemän kertaa suomalaisia vahvempi. Vihollisuuksien alkuvaiheessa Suomen sotatarvikkeiden riittävyydeksi arvioitiin: [].

Puna-armeijalla oli puolellaan musertava kalusto- ja miesylivoima. Varsinkin tykistö oli tehokas ase suomalaisia vastaan, lisänä olivat panssarivaunut ja lentokoneet.

Toisaalta puna-armeijan taktiikka oli peräisin Neuvostoliiton keskialueilta eli aroilta , jossa se käytti avointa hyökkäystä vihollista vastaan.

Niinpä mekanisoidun armeijan oli pakko tukeutua aukeille ja teihin. Neuvostoliittolaiset hyökkäsivät suurin joukoin aukeiden yli "uraata" huutaen suomalaisten tuleen.

Tätä junnaavaa, kaavamaista ihmisaaltotaktiikkaa sovellettiin vielä sodan lopussakin, vaikka sitä oli korjailtu kokemuksien perusteella tehokkaammaksi.

Metsäsodankäynnin erikoisoloista oli ylijohdolla käsitys, mutta joukkoja ei ehditty kouluttaa ennen sodan syttymistä.

Upseerit olivat liian sidottuja ohjesääntöihin. Puna-armeijan mekanisoitu kalusto oli osin soveltumatonta metsäsodankäyntiin, toimi vain aukeilla ja teillä eikä useinkaan kestänyt kovia pakkasia.

Toisaalta jätettiin tekemättä ohjeiden mukaisia turvatoimia, esimerkiksi metsätiellä ei viitsitty raivata metsistä kaistoja puuttomiksi.

Prikaatin komentokeskus saattoi jäädä vartioimatta. Luotettiin omaan voimaan, suomalaisten ei uskottu pystyvän merkittäviin vastatoimiin eikä osattu tiedustella, olla varovaisia ja valppaita.

Myös eri yksiköiden ja komentajien välisessä yhteistyössä oli joskus kitkaa. Eri aselajien yhteistyö ei ollut saumatonta ja tehokasta.

Alussa esimerkiksi panssariase ja jalkaväki eivät tukeneet toisiaan. Puna-armeijan perusajatus oli hyökkäys, jonka uskottiin onnistuvan lyhyessä ajassa.

Puna-armeijalla ei ollut Suomeen hyökätessään talvivarusteita, armeijan yksiköitä oli siirretty Puolan rintamalta. Huolto ei aina pelannut toivotulla tavalla.

Suksia ei yleensä osattu käyttää, majoituskalustoa ei useinkaan ollut. Neuvostoliittolaisilla oli hyvin vähän maastouttavia lumipukuja.

Miehet joutuivat hytisemään maakuopissa ja lämmittelemään avotaivaan alla nuotion ääressä. Suomalaisten nuotiopaikoille tekemillä sissi-iskujen tyyppisillä yllätyshyökkäyksillä oli monesti passivoiva vaikutus, koska neuvostoliittolaiset eivät useinkaan nähneet lumipukuisia pimeästä konepistoolilla tulittavia sotilaita.

Merkittävä talvisodan kulkuun vaikuttava tekijä oli Stalinin puhdistukset vuosina — , joissa tapettiin tai vangittiin Neuvostoliiton uuteen mekanisoituun sodankäyntiin koulutettu upseerikunta lähes kokonaan.

Puna-armeija oli salaisesti kehittänyt mekanisoitua sodankäyntiä yhdessä Saksan kanssa luvulla ja luvun alussa. Talvisodassa ei kuitenkaan käytetty uutta strategiaa.

Talvisodassa samoin kuin ei jatkosodassakaan käytetty myöskään Neuvostoliitossa luvulla kehitettyjä maahanlaskuoperaatioita puolustajan linjojen taakse, vaikka Neuvostoliitto oli kehityksessä kansainvälinen edelläkävijä.

Suomalaiset käyttivät omia taktiikoitaan ja vihollisen virheitä tehokkaasti hyödyksi. Hyökkääjän kolonnat motitettiin metsäteille.

Raatteen tiellä tuhottiin kokonainen moottoroitu divisioona ja saatiin iso sotasaalis. Neuvostoliittolaisten motit puolustautuivat sitkeästi ja sitoivat suomalaisia, joita olisi tarvittu muualla.

Katastrofista joutui vastuuseen puna-armeijan sotatoimiyhtymien korkein johto. Kenraaleita ja politrukkeja teloitettiin.

Suomussalmen suunnalla taistelleen Hänet kutsuttiin vuonna Puna-armeijan ylimmäksi komissaariksi Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

Sodan jälkeen hän toimi muun muassa Neuvostoliiton valtion tarkastusviraston pääjohtajana. Hän kuoli vuonna Suomen valmistautuminen sodanajan oloihin oli luvun lopussa vielä hyvin puutteellista tai keskeneräistä.

Suurimmat puutteet olivat materiaalisessa valmistautumisessa. Joitakin lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä oli toki ehditty suorittamaan, mutta päätökset ja käytännön toimet olivat auttamattomasti myöhässä.

Poliittiset ristiriidat valtion varojen käytöstä johtivat toisaalta puolustusmenojen laiminlyöntiin, mutta mitä ilmeisimmin johtivat samalla myös eri yhteiskuntaluokkien integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan, joka taas omalta osaltaan mahdollisti ns.

Sotilaiden maanpuolustuksen kehittämistä haittaava osuus koostuu muun muassa keskinäisestä kiistelyistä ja salailunhalusta.

Esimerkkinä vaikkapa kiistely pst-kiväärin kaliiperista, joka saatiin sovittua vasta keväällä ja talvisotaan mennessä vain aseen prototyyppi ehdittiin kehittää.

Talvisodan aikana laadittiin ne suunnitelmat joiden perusteella suomalainen talouselämä ja teollisuus mobilisoitiin valtakunnan sodankäyntiä tukevaksi.

Samalla havaittiin puolustuskyvyn kannalta merkittäviä laiminlyöntejä, joihin pyrittiin nopeasti puuttumaan. Tärkeiden raaka-aineiden varastot olivat lähes mitättömiä, kuljetusten suunnittelu ja toteutus vaati paljon enemmän resursseja kuin niihin oli varattu jne.

Suomalaisen yhteiskunnan sopeuttamiseksi sodan ajan olosuhteisiin ryhdyttiin laatimaan erilaisia suunnitelmia, joita ryhdyttiin käytännössä soveltamaan ns.

Ryhmä totesi, että tarkkoja tappioita ei voida varmuudella sanoa tietojen ristiriitaisuuksien takia, mutta antaa kuitenkin kaksi eri lukua kaatuneista:.

Ryhmän mukaan jälkimmäinen on todennäköisesti lähempänä oikeata. Nämä luvut eivät kuitenkaan perustu arkistolähteisiin. Joidenkin suomalaispitäjien miehiä kaatui talvisodassa moninkertainen määrä toisiin verrattuna, mikä selittyy tuolloin puolustusvoimissa käytössä olleella aluejärjestelmällä.

Jatkosodassa joukko-osastot muodostettiinkin jo toisin, osittain juuri talvisodan kokemusten perusteella. Talvisodan alussa Puna-armeijan nopean hyökkäyksen vuoksi kaikkia siviilejä ei ehditty evakuoida.

Heidän kohtalonaan oli jäädä neuvostoliittolaisten valloittamalle alueelle. Heitä oli Petsamosta alkaen rajaa myöten Suojärvelle saakka.

Heidät siirrettiin yleensä työleirille. Osa heistä sairastui ja kuoli vaikeissa olosuhteissa. Hengissä selvinneet palautettiin kesän alussa takaisin kotimaahansa.

Hyvin pieni osa jäi Venäjälle, mutta useimmat heistäkin palasivat myöhemmin Suomeen. Sota ja unenpuute aiheuttivat tuhansille miehille psyykkisiä ongelmia.

Ville Kivimäen Murtuneet mielet -kirjan mukaan mielen häiriöistä kärsiviä ei hoidettu sodan aikana juuri lainkaan eikä heille tavallisesti myönnetty sotainvalidikorvauksia.

Kun sodassa haavoittuneita kohdeltiin sankareina, psyykkisesti sairastuneet miellettiin usein pelkureiksi.

Sotatraumojen ajateltiin johtuvat sotilaista itsestään, ei sodan aiheuttamista kokemuksista.

Tämä oli toisaalta ymmärrettävää, sillä jos normaalien miesten psyykkinen murtuminen olisi hyväksytty samanlaiseksi rintamalta vapautuksen periaatteeksi kuin haavoittuminen, olisi sodan jatkaminen ollut vaikeaa.

Toisaalta psyykkisten sairauksien diagnosointiin ei juuri ollut resurssejakaan. Talvisodan traumat näkyivät usein viiveellä: jatkosodan aikaisina hermoromahduksina sekä sodanjälkeisenä aikana veteraanien alkoholismina tai heidän näkeminään painajaisina.

Sodan seurauksena Suomi menetti Sallan ja Kuusamon itäosat, suuren osan Karjalasta , Suomenlahden ulkosaaret ja Kalastajasaarennon länsiosan.

Suomi joutui myös vuokraamaan Neuvostoliitolle Hangon sotilastukikohdaksi. Kotinsa menettäneille pyrittiin löytämään uudet asuinpaikat muualta Suomesta säätämällä pika-asutuslaki.

Sodan jälkeen perustettu Karjalan Liitto pyrki puolustamaan karjalaisevakkojen etuja. Suomi sai paljon myötätuntoa ympäri maailman jo lokakuussa ennen talvisotaa, ja sodan alku synnytti suurta neuvostovastaisuutta.

Erityisesti Etelä-Amerikan valtiot ja Ranska tuomitsivat Neuvostoliiton hyökkäyksen vihamielisin sanoin.

Tärkeätä apua Suomi sai kansainväliseltä lehdistöltä, joka seurasi sotaa tarkasti ja oli kommunistisia lehtiä lukuun ottamatta Suomen puolella.

Eero Perkola goes through the wilderness around the Lieksa lake to In Estonia, a fratricide war ensues when Estonians of the retreating German forces fight against Estonians conscripted into the advancing Soviet Red Army.

A film adaptation of Väinö Linna's best selling novel The Unknown Soldier and the novel's unedited manuscript version, Sotaromaani.

The Soviet army breaks through the Finnish defences on the Karelian Isthmus in June , advancing with overwhelming force.

Somehow, the Finnish troops must find the strength to fight back Based on a novel of the same name by the Finnish author, Antti Tuuri, this delicious late's comedy builds its dark humour on the stereotypical mentality of the northern part of Finland.

Täällä Pohjantähden alla is based on the book with the same title. It is a story of the little village.

The movie starts in the 's and it ends to the Finnish civil war in Uuno is called to serve the rest of his military service.

His father-in-law, Director Tuura has been appointed as a defence minister but he hasn't got any interest to free Uuno from his Set during World War 2.

Finnish reservists leave their homes and go to war. Written by Anonymous. This movie explores the mostly unknown, and extremely bloody part of Second World War, the Soviet invasion of Finland in For days the Finns fought a numerically superior enemy before the war ended with 25, Finns and over , Russians dead.

Forget Saving Private Ryan and The Thin Red Line, this movie shows what desperate war against overwhelming odds is about; desperation, lack of ammunition, constant bombardment, and nothing but your wits and your rifle to help you survive.

Rightfully, the horrors of war are shown having effect on both sides; Finns are pinned down to the point of hardly living at all in dirt and constant fear of death, while Russians are mowed down in hundreds and mercilessly shot in the back.

Excellent performances, good effects and marvelous photography makes this masterpiece not only one of the finest Finnish movies ever, but also a reminder that war is brutal, bloody, futile, and that it's the men on the front, Finnish or Russian, who have to die and bear the price for mankind's ultimate stupidity.

Word of warning: violence is very graphic at times, especially in the close combat scenes. Sign In. Keep track of everything you watch; tell your friends.

Full Cast and Crew. Release Dates. Official Sites. Company Credits. Technical Specs. Plot Summary. Plot Keywords. Parents Guide.

External Sites. User Reviews. User Ratings. External Reviews. Metacritic Reviews. Photo Gallery. Trailers and Videos.

Crazy Credits.

talvisota

0 thoughts on “Talvisota

Hinterlasse eine Antwort

Deine E-Mail-Adresse wird nicht veröffentlicht. Erforderliche Felder sind markiert *